Kroonista rahapulaa ja muitakin arjen angsteja tuskaileva taksikuski Charlie (Dany Boon) saa rahakkaalta tuntuvan keikan halki Pariisin, kun vanhainkotiin matkalla olevan 92-vuotias Madeleine (Line Renaud) haluaa vielä kerran nähdä kaupungin kulmat, jotka ovat täynnä muistoja. Matkan varrella niin Charlie kuin Madeleinekin tutustuvat toisiinsa paremmin ja huomaavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä oppia jotain uutta.

Christian Carionin ohjaama ja kirjoittama Madeleinen Pariisi kertoo tarinan vahvasta naisesta alkaen aina toisen maailmansodan loppuhetkistä. Takaumatekniikkansa vuoksi Madeleinen Pariisi tuo rakenteeltaan mieleen elokuvat Palveluksessanne, Miss Daisy (1989) ja Forrest Gump (1994), mutta mitään imelyyttä tai yleisön yletontä kosiskelua ei ole mukaan tarttunut Madeleinen elämäkerran sisältäessä myös hyvinkin synkkiä ja surullisia hetkiä sodan julmuuksista ja perheväkivallasta. Oma osansa Madeleinen matkassa on myös sanoma naisasialiikkeen synnystä ja tärkeydestä, mutta myös Charlien tausta saa omat hetkensä. Elokuvan aikana Carion kiertää läpi useammankin Pariisin kuuluisan maamerkin, mutta osaa myös fiksusti välttää matkailumainosmaisuuden pitäessään fokuksen tarinassa.
Dany Boon ja Line Renaud tekevät hyvää ja aitoa työtä tasavertaisena pääkaksikkona ja kehuja ansaitsee myös Alice Isaaz nuorena Madeleinena. Elie Kaempfen on Madeleinen ensirakkaus Matt, Hadriel Roure poika Mathieu ja Jérémie Laheurte julma aviomies Ray.

Medeleinen Pariisi on läpisymppis ja helposti tykättävä elokuva, jonka aikana myös katsoja voi oppia jotain uutta.