Pikkuhuijauksilla itseään elättävä, akuutisti persaukinen Siru Paasio (Tuulia Eloranta) saa huomata pienen valkoisen valheen vieneen hänet yksityisen hyvinvointiklinikan lääkäriksi ilman alalle vaadittavaa koulutusta. Koska rahaa tulee ovista ja ikkunoista, makea ja helppo elämä imaisee nuoren naisen mukaansa, mutta pian kupla paisuu niin suureksi, että sen poksahtamista alkaa olla vaikeampi estää. Huijauskierteeseen joutuvat mukaan myös lakimiehenä työskentelevä Niko (Samuel Kujala), jonka kummisetä Jukka Helasuo (Tommi Korpela) on klinikan johtaja. Omalta osaltaan pakkaa sekoittaa vielä lisää Sirun sisko, virkaintoinen rikospoliisi Kati (Pilvi Hämäläinen).

Rike Jokelan ohjaama Huijarit on kivasti raikas kotimainen komedia varsin amerakkalaisessa veijarigenressä. Jokela pitää temmon alati kiihtyvänä, kuljettaa hyvin kirjoitettuja henkilöhahmojaan tukalasta toiseen ja tekee sen Juri Sepän ja Tuomas Wäinölän mainion musiikin säestyksellä, jonka svengiu tuo väistämättä mieleen säveltäjä David Holmesin, jonka käsialaa oli Steven Soderberghin viileät Ocean´s -elokuvat, joista on napattu mallia editointiinkin. Kaiken dynamona kulkee veikeä veijarointi, kulmikas keissi kääntyy puolivälissä jo jännärinkin puolelle, kun pyramidin todellinen koko alkaa paljastua. Finaalissa ote lipsahtelee jo turhankin humoristiseksi, mutta siitä huolimatta Huijarit pysyy viimeiseen ruutunsa asti viihdyttävänä konnakomediana.

Tuulia Eloranta ja Samuel Kujala tekevät hyvää työtä päärooleissa, mutta parhaat hetket varastavat mainiossa iskussa olevat veteraanit Tommi Korpela ja Pilvi Hämäläinen. Nopeissa pikarooleissa nähdään myös Matti Rönkä, Ilkka Vainio, Miitta Sorvali sekä Costello Hautamäki.

Loppuvuoden kotimaisessa enskaritulvassa Huijarit erottuu kivasti erilaisuudellaan. Vaikkei kyseessä tyylilajin muotovalio olekaan, puolitoistatuntia menee kuin siivillä.