Elokuva
Nina Sayers (Natalie Portman) on New York City Ballet`n lupaava nuori tanssija, jolle aukeaa suuri mahdollisuus, kun laitoksen taiteellinen johtaja Thomas Leroy (Vincent Cassel) asettaa hänet etusijalle korvaamaan tulevassa kauden päätuotannossa, kaikkien aikojen suosituimmassa baletissa Joutsenlammessa, ensitanssija Beth MacIntyren (Winona Ryder). Ninan äiti Erica (Barbara Hershey), entinen tanssija itsekin, on iloissaan tyttärensä läpimurrosta ja patistaa tätä entistäkin enemmän harjoitteluun, joka ei enää jätä muulle elämälle aikaa. Joutsenlammen tulkinta vaatii päätähdeltä paljon, taitoa osata tulkita niin hyvän ja puhtaan valkoisen kuin myös kavalan mustan joutsenen tunnetilat. Kun balettiin palkataan tanssijaksi Lily (Mila Kunis), Nina kokee tulevansa uhatuksi, sillä tummassa ja tulisessa Lilyssa on kaikki ne puolet ja piirteet, joita vaaditaan Joutsenkuningattaren pimeän puolen tulkitsemiseen. Kaksikon välille kasvaa outo suhde, jossa kateus ja intohimo ovat läsnä yhtäaikaa, eikä Nina kohta voi olla varma enää mistään, varsinkaan omasta itsestään. Kun huipennus saapuu ensi-illan muodossa, lavalla nähdään muodonmuutos, jota kukaan ei osaa odottaa.

Mestarillisen ohjaajan Darren Aronofskyn Black Swan on äärimmäisen tyylikäs ja hyytävä psykologinen trilleri, elokuvailmaisun puhdas taidonnäyte, jossa kaikki palaset loksahtavat saumattomasti kohdalleen. Alansa arvostettujen ammattilaisten muodostaman kolmikon, kuvaaja Matthew Libatique, leikkaaja Andrew Weisblu ja säveltäjä Clint Mansell, kanssa Aronofsky on luonut kokonaisuuden, joka näyttää, kuulostaa ja tuntuu täydelliseltä elämykseltä. Itse baletin, ja sen raskaan ja kurinalaisen harjoittelun, Aronofsky tuo valkokankaalle liki dokumentaarisin keinoin kun taas kertomuksen fiktiivinen puoli, trillerin ja kauhun symbioosi, on visuaalisesti vaikuttavaa kaikkien aistien manipulointia. Aronofsky käyttää peilejä keskeisinä elementteinä heijastaen ihmismielen ja persoona eri puolia, ja onnistuu yksinkertaisin keinoin luomaan käsin kosketeltavan intensiivisen pelon ilmapiirin.

Andrés Heinzin alkuperäinen käsikirjoitus kiersi Hollywoodia liki kymmenen vuotta, ennen kuin se päätyi Aronofskyn ja tämän tuottajien käsiin. Psykologisesti tarkan ja todenmukaisen käsikirjoituksen ovat sen pohjalta adaptoineet Heinz, John J. McLaughlin ja Mark Heyman.

Natalie Portman tekee uransa komeimman roolityön pimeyden voimien riepottelevana Ninana, joka saa kokea kananlihan aivan kirjaimellisestikin. Vaistonvarainen ja pienimpiäkin yksityiskohtia myöten sisäistetty muodonmuutos Odettesta Odileksi on hämmentävän komeaa katsottavaa ja Oscar-palkinto parhaasta naispääosasta menikin aivan oikeaan osoitteeseen. Myös lähinnä tv:stä tuttu (70`s Show) tuttu Mila Kunis yllättää estottoman sensuellilla tulkinnallaan aistiensa kanssa sinut olevana Lilyna. Vincent Cassel jää väkisinkin vahvojen naisten varjoon, mutta osaa siltä taitavasti rakentaa taiteen ja seksuaalisuuden ristitulta hyväksi käyttävän mogulin. Nykyään enää harvoin valkokankaalla nähtävä taitodaami Barbara Hershey vakuuttaa Ninan hajoamispisteessä olevan äidin roolissa tehokkaasti.

Clint Mansellin score lainaa, muokkaa, työstää ja varioi nerokkaasti Pjotr Tshaikovskin Joutsenlampea.
Mansellin virtuoosimaisesti muunnellut teemat saavat taidokkaan käsittelyn ja muuttuvat entistäkin elokuvamaisemmiksi menettämättä silti alkuperäistä hohdokkuuttaan ja dramaattisuuttaan. Keikan aloittaa hypnoottisen voimakas Nina`s Dream, jota seuraa herkkä ja kaunis Mother Me, jonka sovitus kasvaa kuin varkarin kohti Tshaikovskin kuuluisia sävelkulkuja. Mansellin osuuden päättää hurmioituneen mahtipontinen Perfection sekä melankolisen musertava A Swan Song (for Nina), tupla, joka tulee nousemaan ansioituneen elokuvasäveltäjän kateutta herättävässä cv:ssäkin korkealle. Oman osansa Black Swanin omaperäiseen ja erinomaiseen musiikkimaailmaan antavat myös mm. The Chemical Brothers (Electric Hands, The Nina Frequency ja Danka Jane), Kavsrave (Illicit Dreaming), Jakes (Dark Sygnet) sekä Sepalcure (featuring Annica Bess) (Outside The Lines).

Yhteenveto
Moniin tulkintoihin pakotta taipuva psykologinen trilleri Black Swan on vuoden elokuvatapauksia, kulttikuva, jollaisen vain Darren Aronofsky voi ja osaa luoda.