Elokuva

Maailmankuulu muoti-ikoni Gabrielle ”Coco” Chanel (1883–1971) loi pohjan uralleen 1900-luvun alussa, aikana, jolloin naisen naimattomuus ja työn nostaminen perheen edelle olivat suuria ihmetyksen aiheita. Ranskalaisdraama Coco avant Chanel kertoo nimensä mukaisesti ajasta ennen Chanelin muotitalon kansainvälistä läpimurtoa. Se on tarina lastenkodissa varttuneen Cocon (Audrey Tautou) matkasta kapakkalaulajattaresta ompelijaksi ja edelleen tunnetuksi muodinluojaksi. Tarina keskittyy kuvaamaan erityisesti nuoren mademoiselle Chanelin suhdetta paroni Étienne Balsaniin (Benoît Poelvoorde), joka ottaa köyhän Cocon asumaan linnaansa ja tarjoaa puitteet, joissa nainen voi paitsi kehittää ompelutaitojaan, myös ottaa tuntumaa ranskalaisen ylhäisön elämänmenoon.

Elokuvan mukaan paroni Balsanilla oli merkittävä rooli tapahtumaketjussa, joka teki Gabrielle Chanelista Cocon. Suhde tuotti molemminpuolista hyötyä: Balsan sai Chanelilta kaipaamaansa rakkautta ja Coco elämäänsä olosuhteet, joissa hän kykeni kehittämään ammatillisia taitojaan. Kumpaakaan hahmoa elokuva ei esitä hyväksikäytettynä. Balsanin suojattina työteliäästä Cocosta kasvaa luunkova bisnesnainen, jonka ura menee kaiken muun edelle. Elokuva löytää syyt Chanelin menestykselle nimenomaan hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan: päättäväisyydestä, peräänantamattomuudesta, kovasta työmoraalista ja vahvasta persoonasta. Uransa Chanel rakensi innovatiivisuutensa varaan ja jäi historiaan muodin uudistajana, joka vapautti naiset krumeluurihörhellyksistä ja lainasi pukuihinsa miesten vaatetuksesta esimerkiksi mukavia ja käytännöllisiä materiaaleja.

Audrey Tautou (Amélie, Pitkät kihlajaiset, Da Vinci -koodi) on ranskalaisen nykyelokuvan valovoimaisimpia nuoria tähtiä, ja hänen roolisuorituksensa muoti-ikoni Chanelina on vankkaa laatutyötä. Sympaattinen Tautou yrittää parhaansa, ettei tekisi Cocostaan liian kilttiä, mutta käsikirjoituksen kaavamaisuus ja hampaattomuus asettavat paikoin suuria haasteita henkilöhahmon uskottavuudelle. Niinpä Benoît Poelvoorden taitavasti tulkitsema paroni Balsan onnistuu kasvamaan ajoittain miltei Chanelia kiinnostavammaksi hahmoksi. Siinä missä Tautoun Coco on jähmettyä terävän bisnesnaisen stereotypioiden taakse, on maaseudulla hevostensa parissa viihtyvä Balsan aidosti monisyinen ja uteliaisuutta herättävä hahmo, joka viisaasti ymmärtää, mistä Coco on tehty.

Elokuvan on ohjannut Anne Fontaine, jonka aiemmista töistä Suomen valkokankailla on nähty ainoastaan eroottinen draama Nathalie (2003). Fontaine kertaa Cocon elämänvaiheita innottomasti ja lempeän kunnioittavalla asenteella, mikä tekee kokonaisuudesta hivenen tylsän. Vertailukohdaksi valikoituu väistämättä syksyn toinen Coco-aiheinen ensi-ilta, Jan Kounenin ohjaama Coco Chanel & Igor Stravinsky, jonka rinnalla Fontainen henkilökuva tuntuu persoonattomalta ja pitkäveteiseltä. Kumpikaan elokuva ei onneksi yritä kertoa Chanelin koko elämäntarinaa, mutta Kounen onnistui Fontainea huomattavasti vaivattomammin maalaamaan kuvaa työtään rakastavasta naisesta, joka suhtautui elämään kiihkeästi. Fontainen laiskasti leikatun teoksen kerronta askeltaa verkkaisemmin. Elokuvasta puuttuu niin kerronnallinen kuin visuaalinenkin intohimo, vaikka pari hyvää kuvallista ideaa mukaan on mahtunutkin. Elokuva on puvustettu yhteistyössä La Maison Chanelin kanssa ja etenkin sen aitoa Chanel-vintagea vilisevä loppukohtaus tarjoaa silmäniloa kaikille, joita elokuva kiinnostaa nimenomaan muotiepookkina.

Yhteenveto
Anne Fontainen Coco avant Chanel on tuttuja uria kulkeva henkilökuva, joka ei idolisoi kohdettaan kritiikittä, mutta ei toisaalta löydä kiehtovaan Chaneliin omaa, kiinnostavaa näkökulmaansakaan. Säteilevällä Audrey Tautoulla on kansallisen ikonin rooliin tarvittavaa eleganssia. Puleerattu haute couture -kronikka jää hyvästä yrityksestä huolimatta kuitenkin ikävän latteaksi ja yllätyksettömäksi elämykseksi.