Elokuva

My name is Joe Roberts I work for the state
I'm a sergeant out of Perrineville barracks number 8
I always done an honest job as honest as I could
I got a brother named Frankie and Frankie ain't no good

Ylläoleva katkelma on Bruce Springsteenin hienosta Highway Patrolman -kappaleesta, joka iski todella syvälle allekirjoittaneeseen kun biisin joskus muinoin ensimmäisen kerran kuulin. Tuskin olen ainoa ihminen maailmassa, joka on löytänyt itsensä kyseisen laulun veljeksistä. Kenties nuorempana varsin kuumaverisenä tunnettu näyttelijä Sean Penn niinikään löysi itsensä paitsi laulun hulttio-Frankiesta myös sovinnaisesta isoveljestä.

Sean Pennin debyyttiohjaus The Indian Runner kuvittaa Springsteenin laulusta tuttujen veljesten tarinan. Aivan kuten laulun, myös elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1960 -luvun loppuun, amerikkalaiseen pikkukaupunkiin. Lukemattomien vahvojen sivuroolien mies David Morse nähdään yhdessä harvoista päärooleistaan sovinnaisena perheenisänä ja poliisina. Taru Sormusten Herrasta -leffatrilogian myötä lopultakin ansaitsemaansa tähteyteen singahtanut Viggo Mortensen tekee yhden uransa parhaista roolisuorituksista kuumaverisenä Vietnam-veteraani Frank Robertsina. Myös veljesten vaimoina nähtävät Valeria Golino ja jopa Patricia Arquette onnistuvat luomaan roolihahmoistaan uskottavia henkilöitä. Erityisesti tekee kuitenkin mieleni nostaa esille veljesten isää näyttelevän Charles Bronsonin sydänverellä tekemä roolitulkinta, joka erottuu miehen tavaramerkiksi muodostuneista machorooleista kuin päivä yöstä. Olisin toivonut näkeväni Bronsonia jatkossakin samantapaisissa kypsän miehen rooleissa, mutta toiveeni jäi ikuisesti toteutumatta Bronsonin poistuttua taannoin keskuudestamme.

Sean Penn on paitsi ohjannut elokuvan myös tehnyt käsikirjoituksen. Kolmekymppisen näyttelijän debyyttiohjaukseksi tulos on hämmästyttävän kypsä ja epäilemättä käsikirjoitus heijastelee Pennin oman luonteen kahta eri puolta.

Elokuvan juonta ei ole mielestäni tarpeen selostaa kovin syvällisesti, sillä periaatteessa kyseessä on varsin tavanomainen hyvä veli - paha veli -dramatisointi, jonka voima on jossakin aivan muualla kuin käänteentekevässä juonessa. Tämä on elokuvakerrontaa parhaimmillaan. Sean Penn välttää hienosti ylidramatisoimasta tarinaa missään vaiheessa. Veljesten äidin kuolema esitetään kuin ohimennen, samoin eräät muut elokuvan dramaattisimmista kohtauksista. Vaikka Frankin kerrotaan juuri palanneen Vietnamista hänen käyttäytymistään ei edes yritetä selitellä traumaattisilla sotakokemuksilla.

Elokuvan nimi, The Indian Runner, viittaa legendaan intiaanien viestinviejistä, joista tuli yhtä viestinsä kanssa. Aivan kuten Frank Roberts saattaa olla pelkkää vihaa ja tuskaa. Kuten Springsteenin laulu, myös elokuva nostaa esille kysymyksen veljesrakkaudesta ja lojaalisuudesta:

Well if it was any other man, I'd put him straight away
But when it's your brother sometimes you look the other way

Penn ei päästä henkilöitään helpolla ja muutamista aurinkoisista hetkistä huolimatta elokuvaa leimaavat alakulo ja pessimismi. Mutta ehkä harmaimmallakin pilvellä on hopeareunuksensa.

Kuva
Anamorfinen kuva ei ole mitään referenssimateriaalia ja varsinkin elokuvan alussa kuva on suorastaan silmiinpistävän rakeinen. Kuvanlaatu kuitenkin paranee elokuvan edetessä ja on elokuvan budjetin huomioonottaen aivan riittävän hyvä.

Kuvassa on hieman ilmeisesti alkuperäisestä filmimateriaalista peräisin olevia roskia ja eräässä kohtauksessa on havaittavissa hetkellisä liikesumeutta.

Värisävyt vaikuttavat hivenen haaleilta, mutta aivan samalta The Indian Runnerin kuva näytti nähdessäni elokuvan aikoinaan teatterin valkokankaalta joten kyseessä lienee Sean Pennin taiteellinen ratkaisu.

Pääkuvaaja Anthony Richmond on onnistuneesti taltioinut filmille 1960 -luvun lopun amerikkalaisen pikkukaupunkimiljöön. Elokuvan visuaalinen ilmaisu tuo hakematta mieleen jopa Terrence Malickin elokuvat.

Ääni
Levylle on tallennettu Dolby Surround -ääniraita viidellä kielellä. Vähemmän yllättäen olen katsellut elokuvan vain alkuperäisen, englanninkielisen ääniraidan kanssa.

Ääniraita ajaa asiansa osoittamatta sen enempää suuria heikkouksia kuin erityisiä vahvuuksiakaan. Surroundkanavaa hyödynnetään käytännössä vain taustamusiikin kanssa. Jack Nitzcshen elokuvaan säveltämän scoren lisäksi elokuvassa kuullaan autenttista 1960 -luvun musiikkia sekä David Lindleyn tulkitsemaa samanhenkistä musiikkia. Sensijaan elokuvaa inspiroinutta Bruce Springsteenin laulua ei elokuvassa kuulla.

Dialogi toistuu selkeästi ja näyttelijöiden keskustelun seuraaminen onnistuu helposti ilman tekstitystäkin mikäli kielitaito riittää.

Lisämateriaali
Oheismateriaalista on vaikea kirjoittaa sillä levyllä ei ole mitään lisämateriaaliksi laskettavaa. Edes takakannessa luvattua traileria ei levyltä löydy.

Yhteenveto

The Indian Runner on Sean Pennin ohjaama vahvojen näyttelijäsuoritusten kannattelema elämänmakuinen draama, joka ei missään vaiheessa sorru siloittelemaan asioita. DVD:n kuva ja ääni ajavat asiansa joten tätä kiekkoa voi huoleti suositella laadukkaan elokuvan ystäville.

Naispuolisia lukijoita kiinnostanee tieto Viggo Mortensenin esiintymisestä elokuvassa muutaman sekunnin ajan ilman rihman kiertämää.