Elokuva
John Edgar Hoover (Leonardo DiCaprio) syntyi 1895 ja vuonna 1919 hän sai viran oikeusministeriöstä työnään kerätä todistuaineistoa monista pommi-iskuista vastuullisista vallankumouksellisista ryhmistä. 1921 J. Edgar nousi turvallisuuspoliisin varajohtajaksi ja kolme vuotta myöhemmin koko osaston johtajaksi. Vuodesta 1935 FBI:ksi kutsutun agentuurin johdossa Hoover toimi aina vuoteen 1972 ja kehitti sinä aikana Liittovaltion poliisista maailman tehokkaimmaksi lainvalvontayksiköksi kutsutun ja teknisesti huippuunsa viritetyn organisaation nykyiseen muotoonsa. Hooverin aloitteesta FBI aloitti sormenjälkien keräämiseen tutkinnan nojatessa pääasiallisesti epäiltyjen tarkkailuun ja salakuunteluun. Uusin tiedustelutekniikka mahdollisti Hooverin kerätä suunnattoman arkiston, joka sisälsi arkaluonteisia tietoja paitsi tuhansista rikollisiksi epäillyistä kansalaisista, myös julkisuuden henkilöistä ja varsinkin poliittisesti aktiivisista vallankäyttäjistä. 48 vuoden aikana Hooverin keräämät arkistot vakiinnuttivat hänen paikkansa yhtenä vaikutusvaltaisimmista amerikkalaisista, joka käytti keräämiään tietoja häikäilemättä hyväkseen niin katutason konnia kuin presidenttejäkin vastaan. Ainoina todellisina luottohenkilöinä Hoover piti äitiään Anna Marieta (Judi Dench), jo nuorena tapaamaansa kollegaa Clyde Tolsonia (Armie Hammer) ja sihteeriään Helen Gandya (Naomi Watts), joka vastasi Hooverin kuoleman jälkeen 1972 salaisten arkistojen pysymisestä salaisina.

Clint Eastwoodin ohjaama J. Edgar on moniulotteinen ja harkittu muotokuva vallan käytön keskiössä operoineesta miehestä, jolle mikään keino ei ollut kyseenalainen hänen taistellessaan toisinajattelijoita vastaan.
Kontroversiaali hahmo keräsi kanssaeläjistään suunnattoman määrän arkaluonteisia tietoja, mutta eli itsekin salattua kaksoiselämää. Elokuvasta Milk (2008) Oscarin voittaneen Dustin Lance Blackin käsikirjoitus rakentaa Hooverista yhtä lailla säälimättömän vallankäyttäjän, mutta myös herkän hahmon, jonka miltei oidipaalinen suhde äitiinsä, syvälle salattu rakkaus Clyde Tolsoniin ja vuosikymmenet kestänyt täydellinen luottamus sihteeriinsä Helen Gandyyn muovasivat miehestä omien demoniensa kiusaaman ihmisen, jonka pelot kohdata itsensä kaltainen metsästäjä vaikutti vainoharhaisena peikkona koko elämän ajan. Yhdeksän Yhdysvaltain eri presidentin, aina Warren G. Hardingista Richard Nixoniin, aikana byrootaan rautahanskalla ohjanneen Hooverin perinnöstä on puhuttu ja huhuttu vuosia, ja sittemmin on varmistunut, että miehellä oli hallussaan omat kansionsa jokaisesta USA:n poliitikosta, senaattorista ja presidentistä sekä myös julkisuuden henkilöistä kuten Frank Sinatrasta, Charles Chaplinista ja erityisesti Marilyn Monroesta., jonka kautta Hoover pääsi lähemmäksi vihaamiansa Kennedyn veljeksiä.

Täydellisesti työvälineensä ja ammattinsa hallitsevan Eastwoodin ohella kiitoksen ansaitsevat myös luottomiehet kuvaaja Tom Stern sekä leikkaajat Joel Cox ja Gary Roach, joiden luoma ajankuva on virheetön. Erityisen suuren kiitoksen ansaitsee myös lavastaja James J. Murakami, jonka avuin vuosikymmenten vaihtelut näyttävät ja tuntuvat täysin todellisilta. Tärkeä tehtävänsä on myös autenttisilta vaikuttavat ikääntymisefektit käsityönä luoneiden Sian Griggin ja Duncan Jarmanin panos dokumentaarisen realistiselta vaikuttavan lopputuloksen takaamiseksi. Eastwoodin oma score on miehen repertuaarin tuntevalle tutun herkkää ja yksinkertaista musiikkia, joka kuitenkin sopii erinomaisesti rauhallisen ja harkiten kulkevan elokuvan taustalle.

Kolmikko Dench, Watts ja Hammer tekevät vahvaa työtä tärkeissä sivurooleissa, joiden kautta Hooverin elämää heijastellaan spektrin eri sävyissä, mutta kokonaisuuden kantava voima on ilman muuta Leonardo DiCaprion tinkimätön roolityö J. Edgarina. Vahvasti maskeerattunakin DiCaprio tulkitsee pidätellyt tunteet raivosta rakkauteen ja suruun hallitun kokonaisvaltaisesti, antamatta pikkuisen perverssinkin roolinsa lipsua kertaakaan komiikan puolelle. Sivurooleissa nähdään myös taitavaa sakkia: venkulan Burn Notice -sarjan Jeffrey Donovan on Robert Kennedy, Josh Lucas kidnappausdraaman keskiöön joutuva lentäjäsankari Charles Lindbergh ja Geoff Pierson Hooverin uran mahdollistava oikeusministeri Alexander Palmer.

Yhteenveto
Jännitystä ja toimintaa hakevien kannattaa valita joku muu elokuva, mutta äärimmäisen taitavaa elokuvainstrumentin käyttöä, hallittua tarinankerrontaa ja erinomaista näyttelijäntyötä halajavien on syytä varata lippunsa J. Edgarin maailmaan välittömästi.