Elokuva
Pitkän teatteri- ja tv-uran tehneen Neil Hardwickin esikoispitkä Jos rakastat on suurelle yleisölle suunnattu romanttinen musikaali, joka kertoo abivuottaan viettävästä Ada Helmisestä (Elli Vallinoja). Ada on pilalle hemmoteltu ministerin (Taneli Mäkelä) tytär, joka on tottunut saamaan kaiken minkä haluaa. Kiukutteleva pikkuprinsessa pompottelee läheisiään, kunnes odottamaton tragedia pistää naisen rakentamaan koko minäkuvansa uusiksi. Myös rakkaus astuu Adan elämään sympaattisen nuoren miehen Tonin (Chike Ohanwe) muodossa, mutta suhde ei synny onnellisten tähtien alla.

Pitkän musiikkielokuvan tekeminen ei ole Suomessa jokapäiväistä puuhaa. Aihetta pitkään pyöritellyt tuottaja Jarkko Hentula löysi Jos rakastat -elokuvan ohjaajaksi Neil Hardwickin, joka on tehnyt paljon töitä teatterimusikaalien parissa (viime vuosina mm. Helsingin kaupunginteatterin Spring Awakeningissä ja The Producersissa). Kokemus näkyy musiikkiesitysten ja draamaelementtien sujuvana limittymisenä. Ehdottoman piristävä on myös Hardwickin tapa kuvata Helsinkiä aidosti monikulttuurisena ympäristönä, jossa yksittäisten henkilöhahmojen etnisestä taustasta ei tarvitse tehdä numeroa. Muuten Jos rakastat etenee kuitenkin kiusallisen koluttuja polkuja. Tutut melodiat ja arvattava juonikuvio siivittävät naiivin romanttista, sokeristakin kertomusta, jossa pääparin orastavan suhteen herkkyys hukkuu toinen toistaan dramaattisempien juonenkäänteiden alle.

Hardwickin viihde-elokuvan viehätys perustuu tuttuakin tutumpiin pop-melodioihin, joihin useimmilla suomalaisilla on jonkinnäköinen omakohtainen suhde. Musiikki on kokoelma suomipopin puhkikuluneimpia klassikoita eri vuosikymmeniltä Leri Leskisen uusina sovituksina, joista ei kuitenkaan irtoa lauluihin tarpeeksi uutta virtaa. Oudon kömpelöiltä näyttävät myös Osku Heiskasen koreografiat, jotka pitkälti leikkauksesta johtuen tuntuvat vauhdittomilta ja muodottomilta. Myös se, että tanssijoista valtaosa ei ole ammattilaisia valitettavasti näkyy. Biisivalikoima ulottuu Kaj Chydeniuksesta Hectoriin ja Juiceen ja Maija Vilkkumaasta Tehosekoittimen kautta PMMP:hen. Varman päälle valittujen laulujen sanoituksia on rohjettu muokata tilanteisiin paremmin sopiviksi, mutta ongelma on siinä, ettei itse tarina koskaan nouse siivilleen. Katja Kallion Sakari Topeliuksen Adalminan helmi -sadun pohjalta modernisoiman käsikirjoituksen punainen lanka ei pysy hyppysissä koko elokuvan reilun kahden tunnin kestoa. Esimerkiksi lukuisiin sivuhahmoihin olisi voinut kiinnittää vähemmän huomiota kokonaisuuden siitä kärsimättä.

Pääosanesittäjät Elli Vallinoja ja Chike Ohanwe ovat jotakuinkin luontevia ja elokuvan nuorelle kohderyhmälle todennäköisesti vallan samaistuttavia. Heidän hahmoissaan ei kuitenkaan ole riittävästi tarttumapintaa, jotta henkilöiden kohtaloista osaisi kiinnostua aidosti. Paremmin mieleen jäävät jotkin sivuhenkilöistä kuten Jenni Hakalan riemukkaan rempseästi esittämä Adan työkaveri Mervi sekä Tonin lapsuudenystävänä nähtävä Sarah Kivi, jonka versio Eppujen Joka päivä ja joka ikinen yöstä on tulkinnaltaan elokuvan vahvimpia.

Yhteenveto
Jos rakastat ei ole Mamma mia! tai Moulin Rouge!, mutta oman yleisönsä pohjimmiltaan sympaattinen elokuva tulee varmasti löytämään. Vähän vaisuksi jäävän musikaalin olisi toivonut rohkeammin irtoavan omille teilleen ja ottavan enemmän riskejä myös biisivalinnoissaan.