Elokuva:

"I'm not killing people... my future's in television."

Spike Jonzen ohjaaman Being John Malkovich (1999) -elokuvan jälkeen Charlie Kaufman on jatkanut vakuuttavaa kulkuaan yhtenä nykypäivän osaavimmista elokuvakäsikirjoittajista. Kaufmanin ansioluetteloa koristavat viime vuosien ajalta sellaiset onnistumiset kuin Human Nature - Luonnon pikku oikkuja (2001), Adaptation - Minun versioni (2002) ja Tahraton mieli (2004). Unohtamatta suinkaan nyt arvostelun kohteena olevaa paremmin näyttelijänä tunnetun George Clooneyn vuonna 2002 valmistunutta debyyttiohjausta Salaisen agentin tunnustukset.

Kaufmanille tyypillisen monikerroksisen tarinan pohjana on amerikkalaisen TV-viihteen pioneerin Chuck Barrisin omaelämäkerrallinen romaani, joka on onnistuneesti taivutettu elokuvakäsikirjoituksen muotoon. Sam Rockwellin näyttelemä Barris varttuu nuorukaiseksi yhdessä television läpimurron kanssa. Hänellä on voimakas kutsumus tuottaa TV-viihdettä massoille ja tätä kutsumusta me suomalaisetkin saamme syyttää eräistä täkäläisistä ruuduistakin tutuista viihdeohjelmista. Barrisilla on kuitenkin pimeä puolensakin, josta edes tyttöystävä Penny (Drew Barrymore) ei ole tietoinen. Juuri läpimurtonsa kynnyksellä 1960-luvun alkupuolella Barris saa omituisen tarjouksen George Clooneyn näyttelemältä hallituksen virkamieheltä. Barrisin uteliaisuus voittaa epäluulon ja pian hän havaitsee olevansa CIA:lle työskentelevä freelancer-palkkamurhaaja.  Barrisin siviilityö treffiohjelma The Dating Show:n tuottajana tarjoaa oivallisen peiteroolin eri puolille maailmaa suuntautuville keikoille, jotka vievät hänet poistamaan päiviltä kommunistien kätyreitä ja vapaan maailman vihollisia aina sellaisiin eksoottisiin paikkoihin kuin Helsinkiin ja Itä-Berliiniin saakka.

Sen enempää elämäkerran kirjallinen versio kuin elokuvakaan eivät ota lopullista kantaa Barrisin CIA-kokemusten todenperäisyyteen. Sam Rockwell piirtää elokuvassa Barrisista kuvan jossain määrin ahdistuneisuuteen taipuvana miehenä, jolle voi helposti kuvitella skitsofreniaa lähenteleviä mielialoja. Lopullinen kuva tarinan todenperäisyydestä jää katsojan pohdittavaksi. Ratkaisu, johon eritoten amerikkalaisten elokuvien kohdalla törmää valitettavan harvoin.

Sam Rockwell elokuvan keskeisessä roolissa onnistuu luomaan Barrisista kaikkine omituisuuksineen sangen uskottavan hahmon. Barrisin CIA-kontaktina nähtävä George Clooney on oma karismaattinen itsensä. Barrisin saksalaisena yhteyshenkilönä nähtävä Rutger Hauer onnistuu myös roolissaan mainiosti. Triviana mainittakoon, että Drew Barrymore ja salaperäisen naisvakoojan roolissa nähtävä Julia Roberts tekivät roolinsa poikkeuksellisen pienellä palkalla auttaakseen hyvää ystäväänsä George Clooneyta. Pienissä cameorooleissa vilahtavat Brad Pitt ja Matt Damon olivat puolestaan mukana täysin ilmaiseksi.

Kuva:

Anamorfinen kuva on alkuperäisessä kuvasuhteessaan (2,35:1). Salaisen agentin tunnustukset -elokuvan kuvausvaiheessa on käytetty useita erilaisia tekniikoita ja filmimateriaaleja halutun vaikutelman saavuttamiseksi. Eräissä kohtauksissa kuva on tarkoituksellisesti haalistettu lähes mustavalkoiseksi. Osa kohtauksista on kuvattu infrapunafilmille, joka luo näihin kohtauksiin likipitäen aavemaisen vaikutelman. Kirkkaasti valaistussa TV-studiossa tapahtuvat kohtaukset taas omaavat kirkkaan värimaailman pastelliväreineen.

DVD:n kuva toistaa elokuvan kutakuinkin siinä muodossa, kuin ne on filmille alun perin pääkuvaaja Newton Thomas Sigelin toimesta tallennettu. Suoranaisien virheiden osoittaminen kuvasta ei ole helppoa, mutta käytetyistä kuvaustekniikoista johtuen kuvan laatu vaihtelee huomattavasti kautta elokuvan.

Ääni:

Äänipuolella on valittavissa 5.1 -kanavainen ääniraita joko DTS- tai Dolby Digital -formaatissa. Molemmat toistavat elokuvan dialogin kirkkaasti. Myös elokuvan vähäiset äänitehosteet toistuvat puhtaasti ja tekijöiden tarkoittamassa muodossa.

Lisämateriaali:

Kommenttiraita

Elokuvan tapahtumia kommentoi George Clooneyn lisäksi pääkuvaaja Newton Thomas Sigel. Kommenttiraidoista kiinnostuneille on tarjolla varsin mielenkiintoista kuunneltavaa elokuvan keston ajaksi.

Poistetut kohtaukset

Tarjolla on 12 poistettua kohtausta, yhteensä noin 24 minuuttia, jotka on mahdollista katsoa joko alkuperäisellä ääniraidalla tai Clooneyn ja Sigelin kommenttiraidalla. Osa kohtauksista on itse asiassa laajennettuja versioita lopullisessa elokuvassa nähtävistä kohtauksista. Kuvasuhde on 2,35:1 (letterbox) ja ääniraita on Dolby Digital 2.0. Kohtausten pituudet vaihtelevat runsaasta minuutista reiluun kolmeen minuuttiin. Koska poistettujen kohtausten otsikot voivat spoilata herkimpiä katsojia, en luetteloi niitä tässä yhteydessä.

Behind the Scenes -dokumentti

Seitsemään osaan jaetussa dokumentissa George Clooney, elokuvan keskeiset näyttelijät ja muut tekijät kertovat näkemyksensä elokuvasta ja sen tapahtumista. Kyllähän tämän kertaalleen katsoo. Katkelmat voi katsoa joko yksi kerrallaan tai kaikki putkeen, jolloin kestoa on noin 22 minuuttia:

• Is It True? (2:27)
  
• How It Got Made (4:33)
  
• FX In The Camera (2:16)
  
• Sam's Interpretation (2:09)
  
• Style of the Film (4:41)
  
• George, The Director (5:00)
  
• Dating Game Turntable Scene (1:31)

Sam Rockwell Screen Tests

Pääsemme kolmen kohtauksen verran seuraamaan, kuinka Rockwell vakuutti elokuvan tuottajat ja ohjaajan kyvyistään tulkita Chuck Barrisia uskottavasti:

• Bar Scene (2:20)
  
• Monologue (1:31)
  
• Gong Show (3:18)

Gong Show Acts (4:51)

Viisi elokuvaa varten kuvattua, mutta lopulta hyllytettyä otosta Gong Show -esiintyjistä tuskin kovin montaa katselua kestävät.

The Real Chuck Barris (6:15)

Tämä Chuck Barrisin haastattelukooste kuvattiin alun perin elokuvaan upotettavaksi, mutta dramaattisen vaikutelman tehostamiseksi se jätettiin lopulta pois elokuvasta. Haastattelu valaisee hieman Chuck Barrisin persoonaa.

Trailerit

• Salaisen agentin tunnustukset
  
• Welcome to Collinwood
  
• The Hunted
  
• Narc
  
• Basic

Easter Egg

Valitsemalla levyn päävalikosta Gong Show -ikonin pääsemme näkemään 2,5 -minuuttisen Gong Show -lavasteissa kuvatun irrottelukohtauksen.

Elokuva on pakkotekstitetty pohjoismaisilla kielillä. Lisämateriaali puolestaan on tarkoitettu vain englantia osaaville katsojille.

Yhteenveto:

Charlie Kaufmanin käsikirjoitukset ovat harvemmin pettäneet. Tämänkään elokuvan heikoin lenkki ei ole ainakaan käsikirjoitus, päinvastoin - kiehtova ja omaperäinen tarina jaksaa kantaa elokuvan mainiosti loppuun asti. Ei hassumpi debyyttiohjaus karismaattisena näyttelijänä tunnetulta George Clooneylta.