Yksinäisen, käsikirjottajana toimivan Adamin (Andrew Scott) koko elämää on varjostanut hänen vanhempiensa yli kolmen vuosikymmenen takainen tapaturmainen kuolema ja asiat, joita ei ehditty sanoa ääneen. Tavattuaan humalaisen naapuinsa Harryn (Paul Mescal), miehen rutiinit sekoavat tyystin ja pian pari aloittaa kiihkeän, bilettämisen ja huumeiden täyttämän suhteen. Hetken mielijohteesta Adam päättää kirjoittaa vanhemmistaan ja vierailla vanhssa lapsuudenkodissaan, jossa isä (Jamie Bell) ja äiti (Claire Foy) ovat yhä kuin vuonna 1987 ja toivottavat poikansa tervetulleeksi. Kun Adam seuraavalla kerralla vie Harryn tutustumaan vanhempiinsa, talo on tyhjä ja hylätty.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Andrew Haighin (Weekend (2011), 45 vuotta (2015) All of Us Strangers ei ole perinteinen elokuva keskusjuonineen, vaan eri teemoja, läheisyydenkaipuuta, rakkautta, surua ja menetystä käsittelevä paranormaali fantasiadraama, jonka henkisyys leijuu vahvana kokonaisuuden yllä. Hypnoottisen tunnelmallinen All of Us Strangers operoi tasoilla, jotka yleensä mielletään kauhugenreen, mutta kertomuksen kummituksista vai kertoa myös kauniina satuna.

Gay-teemaisena manifestina myös seksuaalisuus on kerronnassa vahvasti läsnä, vaikka pääpointti kauniissa sadussa onkin anteeksianto, niin pois nukkuneille kuin myös itselleen, sillä vasta kun menneisyyden painolasti on poissa, tulevaisuuden ovet voivat aueta. Haighin allegorisesti aavemainen elokuva pohjaa löyhästi Taichi Yamadan 1987 julkaisemaan novelliin Strangers.ja sen keskeinä tunnelmanluojana kuullaan Frankie Goes To Hollywoodin The Power of Love.

Kaikki elokuvan neljä keskeistä näyttelijää, Andrew Scott ja Paul Mescal sekä Jamie Bell että Claire Foy tekevät erinomaisen sisäistetyt roolityöt.

All of Us Strangers on elokuva tunteista, jotka eivät koskaan kuole.