Elokuva
Vuoden 1943 parhaan elokuvan Oscarin ansaitusti napannut Casablanca kuuluu tunnetuimpien klassikoiden joukkoon vielä tänäkin päivänä. Se sijoittuu suurempien tarinoiden yhtymäkohtaan, aikaan jolloin sodan pelko levisi ympäri maailmaa, ja paikkaan jossa niin entiset rakastavaiset kuin etsityt rikollisetkin törmäävät toisiinsa.

Rick Blainella (Humphrey Bogart) menee hienosti. Mies on kaupungin suosituimman kapakan omistaja, ja bisnes kukoistaa. Koko Casablancan kerma korkeimpia päälliköitä myöten viihtyy kapakassa, jonka viihteestä vastaa Rickin pitkäaikainen ystävä, pianisti Sam (Dooley Wilson). Saksalaisten ja ranskalaisten välien tiivistyessä toisen maailmansodan alkukahinoissa, Rickin kapakkaan saapuu mies nimeltä Ugarte (Peter Lorre), rikollinen, joka on tullut tapaamaan yhtä Euroopan etsityintä miestä, Victor Laszloa (Paul Henreid).

Pian herra Laszlo ilmestyykin paikalle, vaimonsa Ilsan (Ingrid Bergman) kanssa. Laszlo aikoo paeta maasta, ja Rick lyö poliisivoimien kapteeni Renaultin (Claude Rains) kanssa vetoa ettei mies pääse minnekään. Rick ei ole kuitenkaan tietoinen Laszlon vaimosta. Ilsa kun sattuu olemaan Rickin entinen rakastettu.

Alunperin Murray Burnettin ja Joan Alisonin kirjoittamaan näytelmään Everybody Comes to Rick’s perustuvan elokuvaversion on ohjannut Michael Curtiz. Näytelmän on muokannut käsikirjoitusmuotoon Julius J. Epstein yhdessä veljensä Philipin kanssa. Tarinan näytelmäpohjan huomaa, sillä tapahtumapaikkanakin ovat loppujenlopuksi vain muutamat näyttämöt, tärkeimpänä tietenkin Rickin kapakka.

Alkuasetelma on sopivan monimutkainen ja kiehtova, joskin hieman vaikeasti avautuva. Kokonaisuus selkenee pala palaselta juonen lähtiessä kunnolla liikkeelle. Casablanca on niitä elokuvia, joita elokuvien ystävät kestävät katsella kerrasta toiseen. Syynä tähän lienee ajaton tarina ja todellisen klassikon maine, joka yksistäänkin riittäisi tuomaan rainalle lisää katsojia nuoremmistakin sukupolvista. Casablanca on kuitenkin melko vaikea elokuva, jossa on omanlaisensa kapakansavuinen tunnelma. Tämä vaatii pientä tottumista. Kuten myös ylenmääräinen tupakointi, jota elokuvassa harrastetaan surutta jatkuvalla syötöllä.

Casablancan liian suureksi kasvanut maine koituu jo hieman sen haitaksi. Elokuvaa näkemättömille odotukset ovat monesti liian korkealla, onhan kyseessä “vuosituhannen rakkaustarina”. Tosiasiassa kyseinen rakkaustarina jää erittäin vaisuksi verrattuna vaikkapa Romeo+Juliaan tai Titaniciin. Casablancan tapauksessa tunteita ei päästetä kunnolla valloilleen, vaan rakkaustarina on enemmänkin luokkaa kiellettyä rakkautta ja karismaattista dialogia vailla tekoja. Yhdeksi ongelmaksi muodostuu myös rakkaustarinalle pyhitetty aika muutenkin lyhyen elokuvan kestosta. Kuten jo mainittu, tarina sijoittuukin suurempien ihmissuhdevirtojen kohtaamispisteeseen, ja vain siihen. Lisäksi tarinasta huokuu se fakta, että käsikirjoitusta on muokattu ylenpalttisesti läpi kuvausvaiheiden.

Näyttelijät ja aavistuksen verran teatterimainen ohjaustyyli ovat erinomaisia. Masentuneen oloinen Rick tosin onnistuu tartuttamaan synkkää mieltään kotisohvalle asti. Onneksi Ilsa on tarpeeksi viehkeä neitokainen tasapainottamaan tunnelmaa sopivasti.

Tekniikka
Vuodelta 1942 peräisin oleva filmi on remasteroitu kohtalaisen onnistuneesti. Roskia ei liiemmälti ole havaittavissa. Ilmeisesti vanhasta alkuperäismateriaalista johtuen kuva on hieman pehmeä ja kontrastikin on melko vahva. Mustavalkoinen, suhteen 1.33:1 kuva rasittaa hieman silmiä, mutta on muutoin laadultaan hyvää tasoa.

Myös espanjaksi ja saksaksi dubattu mono-ääniraita toistaa vanhan puheen ja musiikin kuitenkin siinä määrin hyvin, ettei räpsähdyksiä tai muita häiriöitä ole mukana. Dialogi kuulostaa silti paikoin epäselvältä, mutta siitä voinee syyttää 40-luvun äänitystekniikkaa.

Lisämateriaali
Kahden levyn juhlajulkaisu sisältää käytännössä kaiken tarpeellisen lisämateriaalin. Elokuvalevy kätkee sisäänsä Humphrey Bogartin lesken Lauren Bacallin esipuheen, kommenttiraidat Rudy Behlmeriltä ja Roger Ebertiltä, sekä trailereita. Loput lisämateriaalista on koostettu bonuslevylle, joka sisältää seuraavaa:

“Lapset muistoissamme” (6:47) -haastattelussa elokuvan päätähtien lapset kertovat vanhempiensa näyttelytyöstä muistamiaan asioita. Edesmenneet tähdet ovat tavallaan yhä elossa Casablancan ansiosta.

Poistettuja kohtauksia - kaksi lyhyttä pois jätettyä kohtausta nähdään ilman ääniraitaa, koska sitä ei ollut enää olemassa. Sen sijaan kohtaukset on tekstitetty englanniksi hyödyntäen alkuperäiskäsikirjoitusta.

Pois jätettyjä otoksia - Myös mykkänä nähtäviä kohtauksia, jotka on jätetty pois. Näihin ei ole edes tekstitystä.

Scoring Stage Sessions - Dooley Wilsonin elokuvaa varten pianolla soittamia ja laulamia lauluja kuullaan kahdeksan kappaletta, joista kaksi ovat instrumentaalisia. Nämä ovat siis pelkkiä audioclippejä, eikä kuvaa nähdä.

Bacallin muistoja Bogartista (83:37) -dokumentti on jaettu 22 lyhyeen pätkään. Lauren Bacall muistelee millainen 75 elokuvassa esiintynyt Humphrey Bogart oli näyttelijänä. Pitkässä dokumentissa käsitellään yksityiskohtaisesti koko “Bogien” ura.

Lauren Bacallin selostamassa “You Must Remember This” (34:40) -tribuutissa Casablancalle käsitellään elokuvan suosiota ja tuotantovaiheiden yksityiskohtia. Mielenkiintoisinta on kuulla käsikirjoituksen jatkuvista ongelmista kun valtaosa kuvauksista oli jo tehty.

Screen Guild -teatterin radio-ohjelma vuodelta 1943 sisältää pelkän radio-ohjelmasta nauhoitetun ääniraidan. Studiossa vieraina elokuvan näyttelijät.

“Who Holds Tomorrow” (17:53) - Vanha Warner Brosin tuottama Casablanca -elokuvaan perustuva TV-sarjan jakso vuodelta 1955. Alussa nähdään myös hilpeä tupakkamainos samalta vuodelta, ja lopuksi yhtä hupaisa höyrysilitysrautamainos.

Carrotblanca (8:04) edustaa harvinaisesti lapsille (ja miksei aikuisillekin) suunnattua lisämateriaalia. Repe Sorsa, Tipi, Sylvesteri ja Väiski Vemmelsääri mellastavat Casablancan piirrosversiossa. Lisämateriaalin hauskinta antia, joka sopii katsottavaksi irrallisena kokonaisuutenaankin.

Näiden lisäksi mukana on vielä runsaasti tuotannon still-kuvia. Kaikki lisämateriaali on myös tekstitetty runsailla kielivaihtoehdoilla, mukaan lukien suomi.

Yhteenveto
Casablanca on yksi elokuvahistorian tunnetuimpia elokuvia, eikä sen tarinan voima häviä vaikka vuodet vierivätkin. Monilta osin loistavan elokuvan pieniksi miinuksiksi voitaneen lukea hieman vaikeasti lähestyttävyyden, masentavan päähenkilöhahmon sekä tupakoimisesta johtuvan tunkkaisen ilmapiirin. Elokuva vaatii myös avointa suhtautumista vanhempaan Hollywood-tuotantoon auetakseen kunnolla. Kahden levyn juhlajulkaisu kunnioittaa elokuvan pitkää suosiota, ja runsaalla lisämateriaalilla höystetty versio onkin omiaan klassikoista pitäville.