Elokuva

Joseph Minionin käsikirjoitus tutustuttaa katsojan New Yorkin kummallisimpiin tyyppeihin elämäänsä kyllästyneen tekstinkäsittelijä Paul Hackettin (Griffin Dunne) avustuksella. Mies aiheuttaa tahtomattaan pienen kaaoksen New Yorkin pikku kujilla törmätessään öisessä kaupungissa mitä ihmeellisimpiin tyyppeihin. Samalla Paulista kehittyy varsin vainoharhainen henkilö. Scorsese tekee Dunnen hahmosta tyypin, joka päätyy vaeltelemaan New Yorkin kaduilla illasta aamuyöhön saakka. Ei voi muuta kuin ihailla Griffin Dunnen paneutumista roolihahmoonsa. Mies todellakin uskaltaa laittaa itsensä likoon.

Elokuva on omituinen sekametelisoppa erilaisia näyttelijöitä ja juonenkäänteitä. Mustan komedian hengessä elokuva sisältää myös romantiikkaa ja vakavaa draamaa. Scorsesea voidaan kyllä suoraan sanoen kehua elokuvan lajityyppien sekoittajaksi, sillä hänen meriitteihinsä kuuluu useampi samankaltainen lajityyppien sekoitus (esimerkiksi Taksikuski).

Vuonna 1985 valmistunut elokuva toi Scorseselle myös paljon kultaa ja kunniaa. Valmistumisvuonna Scorsese palkittiin parhaana ohjaajana Independent Spirit Awards -festivaaleilla ja vuonna 1986 tämä toistui Cannesin elokuvajuhlilla.
Scorsese pitää kyllä homman kasassa erinomaisella tavalla, ja loppua kohden kaikki oudot yhteensattumat ja kaoottiset tilanteet nivoutuvat yhteen.

Illasta aamuun sijoittuu myös ajallisesti 1980-luvulle. Tästä selvimmän viitteen antavat yksi tuon ajan suosituimmista amerikkalaisen television parivaljakoista Cheech & Chong (Richard 'Cheech' Marin ja Thomas Chong), joista Cheech on myöhemmin luonut uraa muun muassa Robert Rodriguezin luottonäyttelijänä (Desperado ja Hämärästä aamunkoittoon). Elokuvassa esiintyvät myös Rosanna Arquette ja Linda Fiorentino, jotka hoitavat oman tonttinsa pelkällä rutiinilla, vaikka tuolloin melko nuoria ja kokemattomia näyttelijöitä olivatkin.

Dunne halusi ohjaajaksi ensin Tim Burtonin, joka piti käsikirjoitusta nerokkaana, mutta ei kuitenkaan kiireiltään ehtinyt ohjaamaan elokuvaa. Seuraavaksi Dunneen otti yhteyttä Scorsesen edustaja, joka kertoi puhelimessa Scorsesen haluavan ohjata elokuvan ja asia oli sillä selvä. Mies, joka oli ohjannut King of Comedyn, ja jonka edellinen projekti, Last Temptation of Christ, oli hajonnut käsiin. Masentunut ja tuolloin kokaiiniriippuvuudesta kärsinyt Scorsese tarvitsi jotain kohottaakseen raunioitunutta itsetuntoaan. Projekti oli eräänlainen hengenpelastaja ohjaajalle ja antoi hänelle kannukset tehdä Last Temptation of Christ -elokuva valmiiksi kaksi vuotta myöhemmin.

Kuva

Kuva ei ole alkuunkaan laadukas, sillä se on pehmeä ja kohinainen. Alkuperäismateriaaliin on eksynyt myös valitettavan paljon roskia. Jos jotain pientä positiivisuutte etsitään, on kuva esitetty anamorfisena 1.85:1-suhteella.

Ääni

Julkaisuun olisi toivonut vähintään Dolby Digital 2.0 -miksausta nykyisen monoraidan lisäksi tehostamaan elokuvan kaoottisuuden tuntua. Elokuvan scoresta vastaa Howard Shore, joka on myöhemmin urallaan vastannut muun muassa Taru Sormusten Herrasta -trilogian sävellyksestä.

Lisämateriaali

Kommenttiraidalla äänessä ovat Scorsesen lisäksi näyttelijä Griffin Dunne, tuottaja Amy Robinson, leikkaaja Thelma Schoonmaker ja kuvaaja Michael Ballhaus. Kommenttiraita ei käsitä koko elokuvaa, vaan tietyt kohtaukset. Kuitenkin valtaosa elokuvasta on käsitelty, sillä elokuvan pituuden ollessa noin 93 minuuttia, on kommenttiraidan pituus 75 minuuttia.

Mukana on myös perinteinen Filming for your Life -dokkari, joka kertoo elokuvan syntyvaiheista ja sen tekemisestä. Pääpuhujana toimivat Griffin Dunne ja tuottaja Amy Robinson.

Poistettuja kohtauksia esitellään vajaan kahdeksan minuutin ajan, ja lisämateriaalitarjonnan päättää elokuvan teatteritraileri.

Yhteenveto

Illasta aamuun on Scorsesen sekasortoinen elokuva, joka on tällä kertaa mustan komedian, romantiikan ja draaman sekoitus. Griffin Dunne pistää itsensä likoon yli sataprosenttisesti. Perustavaa laatua oleva ohjaus, joka toi Scorseselle kaksi arvostettua elokuva-alan palkintoa. Elokuvasta on hankala muodostaa mitään konkreettista mielipidettä, sillä se on omituisempi kuin monet David Lynchin elokuvista. Ei Scorsesen parhaimmistoa, mutta ainakin faneille katsomisen arvoinen elokuva.

Lue myös muut Scorsese Collection -boksin elokuvien arvostelut:

Kuka kolkuttaa ovelleni?

Alice ei asu enää täällä