Elokuva
Billy Beane ja Paul DePodesta muuttivat vuonna 2001 tavan, jolla baseballia tultaisiin jatkossa pelaamaan. Suurista nimistä ja vielä suuremmista palkoista koostuneet rosterit olivat vuosikymmeniä lajin perusta, johon vain varakkaimmilla seuroilla oli varaa. Pakon ja mitättömän budjetin sanelemana kaksikko joutui suuresta vastustuksesta huolimatta turvautumaan perinteiden sijaan matemaattisiin tilastoihin. Pelaajat muutettiin raa’asti pisteiksi ja luvuiksi, jotka kertoivat karua kieltä kyseisten henkilöiden onnistumisista lyöntivuoroissa, pesillä tai koppareina. Pelaajien miljoonapalkoilla ei ollut enää sijaa uudistuvassa maailmassa.
Bennett Millerin ohjaama ja tehokaksikko Steven Zaillianin ja Aaron Sorkinin käsikirjoittama Moneyball kertoo epätavallisen mutta todellisen ryysyistä menestykseen -tarinan, joka perustuu samannimiseen Michael Lewisin kirjoittamaan kirjaan. Entinen baseballpelaaja ja nykyinen Oakland A’sin omistaja Beane (Brad Pitt) yrittää viedä seuransa kohti mestaruutta, mutta rajallisen budjetin vuoksi kovat nimet siirtyvät paremmin maksaviin seuroihin ja tilalle ei löydy uutta verta. Muutoksen airut ovat kuitenkin lähellä, kun Beane törmää nuoreen ekonomiin nimeltä Peter Brand (Jonah Hill), joka on luonut baseballpelaajista oman tilastojärjestelmän – ja siinä samalla tulleeksi muuttaneensa koko lajin tulevaisuuden.
Moneyball on alusta loppuun saakka puhdasta A-luokan elokuvakerrontaa ja palkintogaalojen kermaa. Capotesta tunnettu Miller tavoittaa Christopher Nolanin luottokuvaajana toimineen Wally Pfisterin avulla baseballin sydämen valkokankaalle. Liki nostalgisin pehmennyksin koristellut ottelut ja pelien jälkeiset neuvottelut pukukopeissa taltioidaan upein vedoin, mutta todellisena kuninkaana hääräävät käsikirjoittajat Zaillian ja Sorkin. Miesten yhteistuumin luoma käsikirjoitus ja ennen kaikkea runsas dialogi sointuu proosallisen kauniina mutta silti tavattoman luonnollisena läpi elokuvan, tavoittaen teemoissaan jotain universaalia ja ikuista. Siksi se myös toimii baseballista kiinnostumattomienkin kohdalla, vaikka lajin fanit saanevat tapahtumista enemmän irti.
Tuotannollisen osuuden kruunaavat onnistuneet näyttelijävalinnat. Brad Pitt tuo Beaneen välittömästi samaistuttavaa inhimillisyyttä ja määrätietoisuutta, mikä vetää katsojan välittömästi puolellensa. Miehen taikauskoisuus ja luja usko järjestelmän toimivuuteen näkyy monissa pienissä kohtauksissa, ja ennen kaikkea Jonah Hillin kanssa yhteisissä kohtauksissa. Hillin tulkinta DePodestasta muokatusta Brandista hoituu pääosin koomikon kykyjä vilautelleelta näyttelijältä niin ikään onnistuneesti, unohtamatta kuitenkaan tyystin näyttelijän komediallisia apuja. Konkarinäyttelijä Philip Seymour Hoffman tekee hyvin omanlaisensa roolin joukkueenjohtajana, jolle uusi järjestelmä tarkoittaa ennen kaikkea miehen oman arvostuksen ja toimenkuvan kaventumista tiimissä. Esikuviensa mukaan rooleihinsa valitut pelaajat jäävät ruutuajassa melko vaatimattomiin rooleihin, mutta hoitavat tärkeimmän, eli pelikentällä näkyvän luonnollisuuden, kauttaaltaan hyvin.
Tekniikka
Julkaisu ei jätä epäilystäkään. Sonyn Moneyball on alusta loppuun saakka yhtä iloa niin silmälle kuin korvalle. Ensimmäisestä kohtauksesta lähtien upea mustan taso suorastaan imaisee sisäänsä peittämättä yhtäkään detaljia kuvasta. Sama tasokkuus jatkuu läpi elokuvan, joka saa tuekseen vielä ilmiömäisen upean värimaailman. Hento rakeisuus tuo kuvaan filmimäisyyttä.
DTS-HD MA 5.1 -raita on pelkistetty mutta toimiva. Lukuisa dialogi on kauttaaltaan selkeä ja keskustelujen lomassa kuultava kevyt taustahäly sointuu luonnollisena. Kentän tapahtumat puolestaan avartavat äänikentän suuremmalle yleisölle, ja baseballin luonnolliset kaiut ja yleisön mylvintä laajenee saumattomasti osaksi olohuonekokemusta.
Lisämateriaali
Julkaisu pitää sisällään suhteellisen kattavan making of -dokumentin, joka on jaettu useampaan osaan. Billy Beane: Re-Inventing the Game on vartin mittainen katsaus tekijöiden ja Beanen kautta baseballin ja elokuvan kehitykseen ennen ja nyt. Adapting ”Moneyball” on samanpituinen osuus, jossa tekijät kertovat kirjan kääntämisestä mielenkiintoiseksi elokuvaksi. Drafting the Team jatkaa luonnollisesti parinkymmenen minuutin osuudella näyttelijävalinnoista, ja Moneyball: Playing the Game keskittyy puolestaan elokuvan tuotannolliseen puoleen puku- ja lavastusnäkövinkkelistä.
Julkaisun viimeistelee reilu kymmenminuuttinen katsaus poistettuja kohtauksia sekä pariminuuttinen pilalle mennyt kohtaus, jossa Pitt ei pysty pitämään pokkaansa.
Yhteenveto
Moneyball on asiallisesti kasattu, näytelty ja toteutettu kertomus miehistä, jotka muuttivat baseballin kulun.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja