Elokuva:

William Wylerin vuonna 1953 ohjaama romanttinen komedia Loma Roomassa ei ole puolen vuosisadan aikana menettänyt tippaakaan viehätyksestään. Hiljattain edesmennyt Gregory Peck oli tuolloin yksi valkokankaan vetovoimaisimmista miestähdistä ja tässä elokuvassa hän sai vastanäyttelijäkseen ensimmäisessä isossa elokuvassa esiintyneen nuoren belgialaissyntyisen Audrey Hepburnin. Elokuvan käsikirjoituksen tekivät Dalton Trumbon tarinan pohjalta Ian McLellan Hunter ja John Dighton. Trumbon jouduttua kylmän sodan aikaisissa Hollywoodin kommunistivainoissa mustalle listalle hänen nimensä poistettiin elokuvan tekijöiden joukosta ja palautettiin vasta tässä restauroidussa versiossa elokuvan alkuteksteihin. Trumbon mukanaolo oli kova pala kommunistikauhuisen Hollywoodin nieltäväksi ja elokuvan ohjaajaksi alunperin kaavailtu lämminhenkisten draamojen mestari Frank Capra vetäytyi hankkeesta saatuaan tietää Trumbon osuudesta. Capran vetäydyttyä ohjaajaksi pestattiin sisukas oman tiensä kulkija William Wyler joka ei epäröinyt työskennellä mustalle listalle joutuneiden kanssa.

Tuntematon Audrey Hepburn ei suinkaan ollut itsestäänselvä valinta prinsessa Annan rooliin vaan tuotantoporras tarjosi roolia niin Elizabeth Taylorille kuin Jean Simmonsille. Molempien kieltäydyttyä muiden töiden takia rooliin valittiin lopulta aikaisemmin Broadwaylla työskennellyt nuori ja tuntematon näyttelijä jonka valkokangaskarisma oli jo tuolloin sitä luokkaa että elokuvan ykköstähdeksi kiinnitetty Gregory Peck vaati tuottajia laittamaan Hepburnin nimen elokuvan alkuteksteihin yhdessä hänen nimensä kanssa alunperin kaavaillun "introducing Audrey Hepburn" tekstin sijasta. Peck perusteli vaatimustaan toteamuksella: "hän tulee saamaan Oscarin tästä elokuvasta". Näin myös kävi, Hepburn nappasi yhden Loma Roomassa elokuvan saamista kolmesta Oscarista muiden mennessä pukusuunnittelija Edith Headille sekä käsikirjoituksesta kaksikolle Ian McLellan Hunter ja Dalton Trumbo. Viimemainittu tosin sai oman palkintonsa virallisesti vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Yhtään vähättelemättä sen enempää edellämainittujen kuin Hepburnin ja Peckin suorituksia tässä elokuvassa voidaan todeta myös autenttisten Rooman maisemien olevan elokuvassa tärkeässä roolissa. Aidoilla tapahtumapaikoilla kuvaaminen oli 1950 -luvulla harvinaista joten tekijät ottivat kaiken irti saamastaan tilaisuudesta hyödyntäen oivallisella tavalla niin ikuisen kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä kuin pieniä sivukujia.

Elokuvan tarina oli jo 1950 -luvulla viehättävällä tavalla vanhanaikainen: Hepburn näyttelee nimettömäksi jäävän maan prinsessaa joka on Euroopassa PR -kiertueella edistämässä kotimaansa kansainvälisiä suhteita. Jatkuvat esiintymiset ja päivästä toiseen jatkuva kiire johtavat lievään hermoromahdukseen jonka seurauksena prinsessa pakenee Roomaan tavallisen kansan pariin. Sattumalta hän törmää Peckin näyttelemään puilla paljailla olevaan amerikkalaiseen toimittajaan Joe Bradleyyn joka haistaa olevansa rahakkaan jymyjutun jäljillä. Bradley lyöttäytyy prinsessan seuraan yhdessä valokuvaajaystävänsä Irvingin (loistava Eddie Albert) kanssa aikomuksenaan lyödä rahoiksi skandaalijutulla hurvittelevasta kruununperijättärestä. Itsekeskeisen toimittajan omaksikin yllätykseksi hän kuitenkin huomaa pian omaavansa lämpimiä tunteita prinsessaa kohtaan eivätkä nämä tunteet suinkaan ole yksipuolisia.

Kuva:

Upeasti entisöity mustavalkoinen kuva on kutakuinkin alkuperäisessä Academy Ratio -kuvasuhteessa (1,33:1) ja kelpaa esimerkiksi siitä millainen kuva 50 vuoden takaiseen elokuvaan on mahdollista palauttaa kun asiaan paneudutaan riittävin resurssein. Esimerkkinä restauroijien omistautumisesta asialleen käyköön Dalton Trumbon nimen sijoittaminen elokuvan alkuteksteihin lähes puoli vuosisataa elokuvan valmistumisen jälkeen. Kuvan entisöinnissä paneuduttiin ennenkaikkea alkuperäisen vaikutelman palauttamiseen eikä kuvajälkeä ryhdytty onneksi jälkikäteen "korjailemaan" vaikka tekniikka olisi siihenkin antanut mahdollisuuden.

Ääni:

Myös elokuvan ääniraita on entisöity hyvällä maulla. Tässä tapauksessa entisöinti ei siis tarkoita alkuperäisen monoraidan keinotekoista miksaamista monikanavaraidaksi kuten eräissä tapauksissa on tehty. Vaihtelevin lopputuloksin. Ääniraita on ilahduttavan häiriötön ja kohinaton joka tekee elokuvan dialogin seuraamisen helpoksi. Mistään tilavaikutelmasta ei tietenkään kannata puhuakaan, mutta sellaista ei tähän elokuvaan ole tallennettu alunperinkään.

Lisämateriaali:

Remembering Roman Holiday (25:28, 1,33:1, DD 2.0) on vuonna 2002 tehty dokumentti, jossa Loma Roomassa -elokuvan vielä keskuudessamme olevat tekijät yhdessä William Wylerin tyttären sekä muutamien elokuva-asiantuntijoiden kanssa analysoivat elokuvan suosion syitä. Dokumentissa nähdään myös harmillisen lyhyitä katkelmia niin Gregory Peckin kuin Audrey Hepburnin kommenteista tähän elokuvaan liittyen. Tarjolla on ilahduttavan runsaasti kiehtovaa taustatietoa elokuvan teosta sekä näyttelijävalinnoista, esimerkiksi syy Cary Grantin kieltäytymiseen Joe Bradleyn roolista selviää tätä dokumenttia katsomalla.

Restoring Roman Holiday (6:48, 1,33:1, DD 2.0) keskittyy nimensä mukaisesti kuvaamaan 50 vuotta vanhan elokuvan perusteellista entisöintiä alkuperäiseen loistoonsa. Edith Head: The Paramount Years (13:42, 1,33:1, DD 2.0) on sama kahdeksalla Oscarilla palkitusta legendaarisesta pukusuunnittelijasta kertova dokumentti joka löytyy mm. Finnkinon julkaisemalta Varkaiden paratiisi -DVD:ltä.

Trailers -otsikon alla on kolme traileria: Teaser Trailer (1.43, 1,33:1, DD 2.0 Mono) keskittyy hehkuttamaan uutta tähteä Audrey Hepburnia. Theatrical Trailer (2:06, 1,33:1, DD 2.0 Mono) puolestaan tarjoilee hyvin valittuja kohtauksia elokuvan huippuhetkistä. Kiinnostavaksi tämän trailerin tekee se, että eräistä kohtauksista nähdään lopulliseen elokuvaan päätyneestä poikkeavia ottoja. Re-release Trailer (2:21, 1,33:1, DD 2.0 Mono) tehtiin kun muutamaa vuotta myöhemmin valmistuneen Aamiainen Tiffanylla -elokuvan menestyksen siivittämänä Loma Roomassa sai uuden teatterikierroksen.

Photo Galleries on jaettu neljään mustavalkoisia still-kuvia esittelevään ryhmään: Production (38 kuvaa), The Movie (44 kuvaa), Publicity (13 kuvaa) ja The Premiere (8 kuvaa).

24:n tekstityskielen joukosta löytyvät molemmat kotimaiset ja trailereita lukuunottamatta kaikki DVD:n sisältämä lisämateriaali on tekstitetty samoilla kielillä kuin elokuvakin.

Yhteenveto:

Vaikka romanttinen komedia kuulostaisikin sinusta kirosanalta kannattaa tälle elokuvalle kuitenkin antaa mahdollisuus sillä tällaisia lämminhenkisiä hyvänmielen leffoja näkee nykyaikoina valitettavan harvoin.

DVD on kaikin puolin hyvälaatuinen ja vanhan elokuvan kuva on todella upeasti restauroitu.